maanantaina, elokuuta 14, 2006

elämän elonkorjuu

Hei, tahdon vain kertoa että olen hengissä. En ole mennyt mihinkään enkä kadonnut. Elämän pieni vuoristorata menossa, tai pikemminkin elämän pieni aaltomuoto. Kello on 2:51 mutta niin.. voisin mennä nukkumaan ja kertoa huomenna lisää, toisaalta nyt tekee mieli kirjoittaa mutta toisaalta taas tekisi mieli nukkumaan. Elämä ei onnistu, se ei toimi, se vaan sattuu olemaan niin perkuleen vaikea asia että siitä ei selviä hengissä paitsi kheettaamalla ja sekin on tuhmaa.

Huomenna (tai tänään) (aamulla) aloitan uuden elämän, hankin työpaikan ja muutan johonkin. Nyt on se aika jolloin ryhdistäydyn. Suurta johtajaa ei minusta intissä tullut eikä minusta tule insinööriä. Hyvää alaluokkaa tai keskikastia. Mutta arvatkaa miten paljon välitän. Yhtä vähän kuin pasifisti sotimisesta selvinpäin.

Saatte itse päättää oliko se uhkaus vai lupaus, olkaa iloisia, onnellisia ja eläkää hyvä elämä. Muistakaa isoina vanhoja kavereitanne ja muistelkaa lämmöllä jos tiemme eroavat. Muistakaa minut, älkää virheitäni.

Jussi