Torstai ilta...

Hei lapset

Luin tänään päivemmällä parin kaverin blogeja ja aloin hävetä omaa, tämä on vain niin huono, ei oikeita ajatuksia ja turhanpäiväistä jaarittelua siitä mitä on tehnyt päivällä. Nooh, tietää ainakin sen etten perusta uraa sellasena heppuna jonka nimeä en muista, vihna näitä ajatuskatkoja. ehkä muistan tässä

Minen ole koskaan ymmärtäny minun ajatuksia, tai siis saatan muistaa mitä tarkoittaa ja tietää hyvin mitä meinaa mutta se sana mitä tarkoittaa ei vain tule, vaikka miten yrittää. Sama on nimien kanssa, saa miettiä pienen ja vähän pidemmän hetken kanssa jonkun ihmisen nimeä.

..Se nimi alko f:llä, ihan varmasti alkoi. tai sitten en, en ole ihan varma, fyysikko tuli mieleen mutta ei se se voi olla. Ootetaan vielä vähän aikaa

Tänään oli hyvä päivä.. periaatteessa. siinä oli paljon iloisia, ihania ja mukavia hetkiä mutta myös muutama niitä huonoja ja ei niin kivoja. Tänään näki Riikan, se oli ehdottamasti superihana asia, toisaalta näki Veeran poikaystävän jota vähän pelkäsi, mutta sitä se teettää, Veera myös onnistui vissiin suuttumaan minulle tässä illalla.

Hei, nyt soi terapiaa :) ihan näin ei minäkään pointtina.

Meillä oli tänään nuortenilta kirkossa, ts. iltakirkko. Siellä oli sitä normaalia jeesushippitouhua joka on minusta ihan kivaa, mutta tuli tehtyä taas jotain mitä ennen ole tehny, nimittäin pussasin Riikaa siinä hassussa puhujanpöntössä jonka nimeä en vieläkään muista.

Filosofi on se tyyppi jota hain ylempänä. mistäköhän sen keksin..

niin asiaan mutta siellä puhujan pöntössä, onkohan se nyt jokin, tai on se varmasti jokin, on sille nimi mutta en muista nyt sitä. nooh, ehkä tässä illan aikana jos jaksan niitä miettiä. nyt väsyttää aika rutkasti, voisi vielä lähettää viestin tai ainakin soittaa Riikalle, ihan vain pikasesti. tänään oli kivaa, huomenna jo ihan aamusta koululle eikä työpaikalle ja saunaankin pitäisi päästä

miksi?

Hei moimoikka ja myös niille jotka eivät vielä osaa tätä kunnolla lukea.

En sitten muistanut eilen illalla kirjoittaa, mutta annettakoon se anteeksi tällä kertaa. meni muutenkin vähän liian myöhäseksi. pääsin vasta yhen aikoihin nukkumaan, oli varmaan taas jotain perkeleen tärkeetä mitä piti tehdä :)

Mie olen taas vaihteeksi hyvällä tuulella. Ihan kuin minun tunteet noudattaa sellasta sini-muotoista aaltomuotoa. eli ensin mennään ylös, sitten mennään alas tosi paljon, sitten ylös tosi paljon ja taas alas tosi paljon, mikäköhän sillä on aallonpituus? Opinnoista muistan että aallonpituus laskettiin jotenkin tyylilllä hertsit jaetaan valonnopeudella eli 300 000 niin sitten saatiin yhen sykäyksen pituus. ei oikein taho muistaa tollasia. Ehkä minun ei pidäkkään.

Olenkohan mie lukenu liikaa sähkötekniikkaa?

Eilen oli kivaa, sain ajaa taas vaihteeksi metroa. Oli oikein mukavaa, sain ajaa Itäkeskukseen asti ja vielä ihan hyvin. Pieniä moitteita tuli ylinopeudesta, tai siis kun oli oikea kuski vieressä ja sano "tässä saa ajaa vaan 35km/h ja mulla oli lasissa 40km/h eli ei mitään maata mullistavaa. mutta kivaa se oli, nyt en edes saanut pakkopysähtymään sitä :) sellaista laitetta on yllättävän helppo ohjata, pitää vain painaa poljin puoliin väliin ja pitää se siinä, sitten vaan kahvasta kaasua ja siinä sitten mennään :)

Tänään on ollut hyvä päivä, yö meni vähän niin ja näin. heräilin aina välillä. Pelottavaa kyllä ekan kerran heräsin tasan, siis ihan tasan tuntia aikasemmin kun olisi pitänyt herätä. siinä sitten nukuin ja heräilin aina välillä, onkohan mulle kuumetta tullu tai tulossa oikeastaan. Tässä on ollu tapana kuunnella The Rainia aina töihin mennessä. nyt pystyy jo melkein normaalisti kuuntelemaan Tuuli kulkee biisin. Siihen liittyy muistoja, mutta ehkä muistojakin voi ajatella vielä hyvällä. Ehkä mie taas teen ittelleni päätöksen ja ryhdyn onnelliseksi. Siinä on pieni hyppy mutta ei siinä voi muuta kuin jalat kastua. eiks je?

Ehkä mä tästä kohta taas jatkan matkaa. Lupasin Wallalle mennä asentamaan 2k:n että Emilian kone pyörisi pikkasen paremmin. siitä tulikin mieleen että täytyy ottaa f-secure mukaan. (en wareta, ihan laillinen HKL:n lisenssin omainen versio) ;)
Ja positiivistä tässäkin on se että saa kahvia :)

ehkä tosiaan asioilla on joitain postiviivisiä puolia. toisilla on enempi ja toisilla vähempi.

anteeksi te joita olen satuttanut, mulla on vain ollut vaikeaa. ehkä se tästä taas helpottaa

tähän varmaan pitäisi saada joku maata mullistava otsikko?

Miten lapsi voi olla onnellinen?

Vaikka niin rakkaat ihmiset ovat jo melkein saaneet tarpeekseen. Vaikka miten yrittää itselleen sanoa että nyt on uusi elämä edessä ja nyt rupean onnelliseksi niin ei, huomaa pian murehtivansa taas elämää. Vaikka kaikki on siinä just niin kuin niiden kuuluisi. Laulussakin sanotaan " vaikka
hitaammin lennän olen saanut enemmän" mutta silti tuntuu vain niin pahalta. Tahtoisi vain itkeä ja itkeä vähän lisää. tahtoisi lähteä johonkin kauas pois, johonkin maahan missä ei tunneta ikävää ja vääryyttä. Ehkä joskus minä sinne matkustan jos vain minut huolitaan sisälle.
Mutta mitä jos sinnekkin on naamaraja?

Tästä päivästä en osaa sanoa paremmin. Ristiriitainen. Uskoin tänään ristiin, en tiedä toiko se minua lähemmäs määränpäätä. Itkin tänään kaipuu on suuri, Olin onnellien tänään kun sain olla rakkaimpani vierellä, petyin tänään itseeni kun huomasin olevani jotain paljon huonompaa kuin oikeasti olen.

Toivottavasti se mie tuolla ylhäällä katsoo minua ja toivoo minulle parasta.

Minä rakastan Riikaa, erittäin paljon. Silti pelkään.. mikä mussa on vikana?

Tänään minulle sanottiin että kuoleman jälkeen ei ole mitään. Minä en sitä uskonut, siellä on pakko olla jotain ei elämä voi vain loppua siihen paikkaan. Toiset elää elämäänsä kavereiden kanssa juoden olutta ja pitäen hauskaa, mutta unohtavat myös samalla mistä me olemme tulleet ja mihin olemme matkalla. Minulle käy sääliksi niitä jotka kieltää tuon suuremman ja joutuu manalaan. tai sitten ei... en tiedä. Minä uskon ristiin, voin vain rukoilla heille pelastusta

Vloppu

Nyt se on ohi, tuo pitkä mutta ihana viikonloppu. Sain olla paljon sen tytön seurassa joka minusta ehkä saattaa jopa välittää ja jopa rakastaa. Tänään oli Päpan paraati ja siellä oli ihmettelemässä ja kummastelemassa suuren maailman partiontia. (ja nyt ei puhuta osioinnista)

Mie huomasin ittestäni myös sen että niin kauan kun joku juttelee minulle ja olen pirteä niin kaikki on hyvin. Mutta jos olen vähääkään väsynyt ja saa sellaisen hyljätyn tunteen niin heti tulee suttua ja vähän alamäkeä. Sen takia pitää olla turbomoottori ja ihmetellä sillä. Toisaalta niin kauan kun mulla on joku johon luottaa ja ketä rakastaa niin että saa myös vastarakkautta niin kaikki on hyvin.

Huomenna pääsen taas töihin "jipii" (not) pääsen taas asentamaan niitä kirotun SP2:ia joita pitäisi nyt vissiin muodostaa alakerran koneisiin kun yläkerta(toimistotilat) on saatu tehtyä. Sitten huomenna on myös Hallituksen kokous ja JN joihin ei kyllä ehkä jaksaisi, tai no.. toivotaan että huomenna on aamulla parempi, nykysen tekemättömyyden voi kyllä laskea ihan hyvin väsymyksen piikkiin.

Minun on nyt helppo olla onnellinen...

Loppuun vielä tahdon jakaa meidän kaikkien kesken dalitin lauseen joka sai minut hyvin hyvälle tuulelle.

kiitos ja anteeksi

[22:42:56] <+dalit> zebas: kylläkyllä..minust oli niin kiva kattoo kun työ ootte nii onnellisen näkösiä :)

aamu..

Huomenta

Tämän aamun ehkä pahin moka oli katsoa peiliin, minusta on tullut aamuisin iso takkutukkapeikkopoika, toisaalta se on toki hyvä ja toisaalta myös ehkä vähän huono, en ole ihan vielä varma.

Nyt voisi alkaa pikkuhiljaa toimimaan ja pedata sänky ja kammata tämä tukkaosasto sellaseksi siistiksi ja nätiksi ja laittaa ponnarin. Se voisi olla jopa idea ja suunnitelma.

Eilen oli ehkä parhaimpia päiviä pitkästä aikaa, toisaalta se oli myös hyvin sekainen. Aamupäivä meni vain töissä ollessa ja ehdin vähän masentua, mutta onneksi siitä alkoi hyvin nopeasti se onnellinen osuus ja Riika tuli meille. Se oli ehkä niin parasta. Ehkä kaikelle on tarkoitus... ehkä myös sille että kampaa hiukset ja petaa sängyn. Riika on ehkä jopa mahdollisesti jäämässä jopa yöksi, en tiedä vielä, mutta ainakin se pieni ja rakas tulee tänne kunhan jaksan vain startata auton ja lähteä. Toisaala myös pitäisi tänään nähdä Joonas, Riikan isoveli jota en ole nähnyt sitten yläasteen. Hiukkasen vain hirvittää.

Totesin että tänään on hyvä päivä, näkee rakkaimpani, on auto käytössä (tankki täynnä bensaa) ja elämä ehkä jopa hymyilee. silti on huoli vanhoista rakkaista jotka olen kadottanut. mutta kuten totesin kaikelle on ehkä tarkoitus.

Lopuksi tähän vielä tahdon näyttää kuvan minusta takkutukkazebaksena :) pitää alkaa muistaa että myös minä olen ihminen ja ehkä se onnellisuus ei ole niin huono asia

ilta..

Taas on ilta

Vietin tuossa hyvää laatuaikaa Riikan kanssa nuortenillassa. Siitä tytöstä ei vain voi olla tykkäämättä. Tuntee itsensä vihdoin hyväksytyksi moneen kuukauteen. Riikka on parasta mitä tänä vuonna on minulle sattunut. En olla uskoa että joku joka asuu alle 10 kilometrin minusta voisi jopa pitää minusta <3

Tänään on ollut hyvin ristiriitainen päivä, aamu/aamupäivän olin neutraali ja iltapäivällä onneton ja synkistelin. nyt kun on saanut viettää aikaa harhiksen kanssa on tullu älyttömän hyvä olla, rauhallinen. Minun pitäisi ymmärtää vihdoin miten maailma ja ihmiset muuttuu, maailma ei ole niin hyvä paikka kuin sen tahtoisin olla. Mutta onneksi voin yrittää pitää maailman mahdollisimman hyvin kaukana, nyt on myös harha auttamassa tässä hommassa.

Sen uskon ettei helppoa ole kenelläkään. Itse yritän että kaikille tulee mahdollisimman helppoa ja kivaa, en ole oikeastaan koskaan välittänyt omasta hyvinvoinnista. Jotkut pitävät siitä ja jotkut ei.. jotkut jopa joskus suuttuneet.

Elämä goes on ja silleen, Harhis tulee huomenna meille ja ehkä jopa on jäämässä yöksi, jos näin tapahtuu niin minulle (ja toivottavasti myös Harhikselle) erittäin ihana vloppu. Olen jo unohtanut hienoja asioita, kuten miltä tuntuu kun toinen nukkuu vieressä ja haluaa jopa olla siinä ilman suurempia pakokauhun tunteita.

tänään oli ihanaa huomata että joku tahtoi minut syliinsä.

..huomasimpa miten ihkutustuulella minä olen, voisikohan se johtua.. olen onnellinen :)

Maailma ja minä

Sellaista on elämä. Perustin tämänkin.. ehkä tästä on hyötyä tulevaisuudessa kun alkaa taas ajatuksia tahkoamaan. siihen asti (tähän iltaan) jätän tänne kommenttoimisen.

Ainua jonka voin jo sanoa että tuolla on jumala joka rakastaa minua ja sinua. Kiitos siitä kuuluu yhdelle hepulle jota ei voida nähdä emmekä valokuvata. Kiitos siis siitä